Kuurojen jääkiekkoa pelaavat nimensä mukaisesti sekä kuurot että myös kuulovammaiset urheilijat. Kuurojen pelaama jääkiekko ei poikkea millään tavalla tavallisesta jääkiekosta sääntöjensä osalta, vaan lajissa pätevät kaikki samat säännöt kuin tavallisessa kuulevien pelaajien pelaamassa jääkiekossa. Mikäli ottelua seuraa lyhyen aikaa, ei välttämättä tule ollenkaan huomanneeksi, etteivät jäällä luistelevat ja kiekkoa toisiltaan ryöstävät jääkiekkoilijat välttämättä kuule lainkaan.

Tarvitaanko jääkiekossa ylipäätään kuuloaistia?

Kuulo ei kuitenkaan onneksi ole jääkiekossa pärjäämisen kannalta se kaikkein tärkein aisti, vaan muiden aistien varassa on mahdollista pärjätä jäällä aivan mainiosti. Kun asiaa pohtii hieman tarkemmin, käy se hyvinkin järkeen. Jääkiekko ei nimittäin ole urheilulaji, jossa kuuloaistilla olisi kovinkaan suurta merkitystä. Kaikki tietävät, että jääkiekkoilijalta edellytetään ennen kaikkea fyysistä kuntoa, ketteryyttä, nopeutta ja voimaa, sekä täydellisyyteen hiottua mailan käsittelytaitoa. Luonnollisesti myös taito toimia sekä joukkueessa että itsenäisesti on tärkeää ottelun aikana. Tällaisia ominaisuuksia voi tietenkin löytyä yhtä lailla niin kuulovammaiselta kuin kuulevaltakin pelaajalta. Oli jääkiekkoilija sitten kuuro tai kuuleva, haluavat kaikki motivoituneet jääkiekkoilijat samoja asioita: onnistumisen kokemuksia, fyysisen kunnon ylläpitämistä ja menestystä. Näitä on tarjolla, mikäli pelaaja sitoutuu harjoittelemaan riittävästi ja osallistuu joukkueen toimintaan aktiivisesti.

Vaikka kuuloaisti ei olekaan jääkiekkoilun kannalta mitenkään erityisen tärkeä aisti, ei vielä toistaiseksi olla kuitenkaan nähty kuuron tai kuulovammaisen pelaajan nousemista aivan maamme kärkitasolle tavallisessa jääkiekossa. Taso Suomen kuurojen jääkiekon maajoukkueessa on kuitenkin ollut kova jo vuosikausia, joten sinänsä kuurokin pelaaja voisi hyvin päästä mukaan tavalliseen jääkiekkoon. Esimerkiksi nostettakoon esimerkiksi Suomen lentopallomaajoukkue, jossa pelaa tälläkin hetkellä kuuro pelaaja erittäin onnistuneesti. Kuurot kiinnittävät usein kuulevia enemmän huomiota ympäristöönsä ja ovat erittäin harjaantuneita tarkkailijoita. Tästä taidosta voi olla paljonkin hyötyä jääkiekkokaukalossa, jossa asioita tapahtuu äärettömän nopealla aikataululla. Kuurot pelaajat saattavat tietyissä tilanteissa reagoida salamannopeasti johonkin sellaiseen, joka saattaisi jäädä kuulevalta jääkiekkoilijalta aluksi huomaamatta. Aina asian laita ei tietenkään ole näin, mutta kuurot ovat kuitenkin todistetusti ympäristönsä tarkkailemisen ja havainnoimisen asiantuntijoita.

Kuurot jääkiekkoilijat ja kommunikoiminen

Luonnollisesti valmentamisessa pelaajien kuulovamma täytyy ottaa huomioon ja usein valmentamisen onnistuminen edellyttääkin sujuvaa viittomakielen taitoa. Kuten missä tahansa muussa urheilulajissa, valmentajien ja pelaajien kuin myös pelaajien keskinäinen sujuva viestintä on ensiarvoisen tärkeää. Kuurojen jääkiekkoa voivat pelata hyvin erilaisista lähtökohdista tulevat jääkiekkoilijat. Joillain saattaa olla käytössään kuulolaite tai jopa korvaimplantti. Toiset puolestaan käyttävät äidinkielenään viittomakieltä ja jotkut saattavat ensisijaisesti tukeutua huuliltalukemiseen. Yleisimmin kuurojen jääkiekossa joukkueen kesken käytetään kuitenkin viittomakieltä, joka on kuurojen keskuudessa yleisin keino kommunikoida keskenään. Vaikka valmentaja hallitsisikin viittomakielen, saatetaan joissain tilanteissa käyttää valmennuksessa sekä myös otteluiden aikana erillisiä tulkkeja, jotka helpottavat vuorovaikutusta tarpeen tullen. Viittomakielentulkki kääntää viittomakieltä puhutuksi kieleksi sekä puhuttua kieltä viittomakielelle aivan kuten mitä tahansa muuta kieltä käännettäessä.

Äänetöntä pelaamista

Kun kuurojen ja huonokuuloisten pelaajien pelaamaa jääkiekko-ottelua seuraa riittävän pitkään, tulee yllättäen havahtuneeksi erääseen mielenkiintoiseen huomioon: pelissä ei välttämättä kuule lainkaan tuomarin pillin vihellystä, huutelua kaukalossa tai sanallista rähinää tuomareiden ja pelaajien kesken. Itse asiassa usein onkin niin, että kuurojen jääkiekossa ottelun aikana saattaa olla hyvinkin hiljaista. Vain luistinten terien hakkaaminen jäätä vasten sekä mailojen kalistelu ja kiekon iskeytyminen joko kaukalon reunoja tai maalia vasten saavat aikaan ääniä, mutta muuten ottelusta puuttuvat monet sellaiset äänet, joita olemme tavallisissa jääkiekko-otteluissa tottuneet kuulemaan. Kokemus voi olla äärimmäisen mielenkiintoinen ja silmiä avaava!