Otsikossa esitettyyn kysymykseen “Onko kuurous este jääkiekon pelaamiselle?” voi vastata lyhyesti ja ytimekkäästi, että ei ole – ei todellakaan. Tällä sivulla kerromme, millaisia erityisjärjestelyjä kuurojen jääkiekko-otteluissa on ja miten jääkiekko taipuu kuurojen harrastukseksi.

Kuurot pystyvät harrastamaan monenlaista pienin erityisjärjestelyin

Kuurot pystyvät pelaamaan hyvinkin monenlaisia pelejä ja harrastamaan hyvinkin monenlaisia ja monipuolisia asioita, kuten futsalia, salibandya, curlingia, koripalloa, beach volleyta, jalkapalloa, lentopalloa, käsipalloa, sulkapalloa, golfia, yleisurheilua, uintia, hiihtoa, pujottelua, lumilautailua, maastojuoksua, suunnistusta, keilailua, tennistä, pöytätennistä, nyrkkeilyä, painia ja ratsastusta eikä jääkiekko tee tästä poikkeusta. Joitakin erityisjärjestelyjä kuurous saattaa aiheuttaa, mutta este jääkiekon pelaamiselle se ei missään nimessä ole! Itse asiassa kuurot pelaavat jääkiekkoa jopa MM-tasolla, jossa Suomikin on kahminut menestystä.

Äänimerkit tulee unohtaa kuurojen urheilussa

Kuurojen urheilussa, kuten kuurojen jääkiekko-otteluissa, ei tietystikään voida käyttää äänimerkkejä komentojen antamiseen. Tällöin esimerkiksi erotuomarin pillistä ei ole hyötyä. Jos pelaajat ovat kuuroja, voidaan kaukalon ympärillä käyttää esimerkiksi flash-valoja erilaisten merkkien antamiseen. Otteluiden viittomakieli sekä tuomareiden käyttämät merkit ovat peleissä kansainvälisiä, vaikka muutoin viittomakieli ei olekaan kansainvälisiä. Joukkueilla saattaa olla kisamatkoilla mukana lisäksi oma tulkki. Juuri tämän enempää jääkiekon ei tarvitsekaan taipua sen vuoksi, että pelaajat ovat kuuroja. Säännöt ovat nimittäin kuuurojen jääkiekossa samat kuin kuulevien jääkiekon pelaajien peleissä. Tulkit saattavat olla tarpeen esimerkiksi selvitystilanteissa. Toisinaan tuomarit käyttävät otteluissa apunaan punaisen väristä käsilippua, jotta pelaajat näkevät hänen merkinantonsa.

Kuurot pelaavat jääkiekkoa jopa MM- ja olympia-tasolla

Kuurojen jääkiekon ei tarvitse olla pelkkää harrastelua, vaan myös kuurot pelaajat voivat tähdätä huipulle. Heille järjetetään nimittäin otteluita jopa MM- ja olympia-tasolla. Deaf Lions on Suomen kuurojen jääkiekkoilijoiden edustusjoukkue, joka on saavuttanut menestystä MM-kisoissa – vuonna 2017 kisoista oli tuliaisina pronssia. Vain USA ja Kanada menestyivät Suomea paremmin. Oli upeaa, että kuurot leijonamme pärjäsivät näin hyvin! Suomessahan jääkiekko on selkeä kuninkuuslaji – laji, jota arvostetaan ja laji, jossa Suomi on perinteisesti pärjännyt hyvin. Tästä huolimatta kuurojen menestys jääkiekossa on jäänyt ehkä hieman kuulevien menestyksen varjoon, mikä on sääli. Onkin aika nostaa kuurojen jääkiekkoilijoidemme menestys kaikkien tietoisuuteen! Tämä menestys jos mikä kertoo, ettei kuurous ole mikään este jääkiekon pelaamiselle – eikä edes pelaamiselle huipputasolla.

Miten Deaf Lions -joukkue on saavuttanut menestystä ja miltä sen tulevaisuus näyttää?

Mikä sitten on nostanut Deaf Lions -joukkueen siihen asemaan, missä se nyt on – maailman kärkikastiin? Avainasemassa on varmasti ollut tinkimätön harjoittelu hyvissä olosuhteissa. Valmentajille ja joukkueen johdolle voi nostaa hattua, mutta erityisen tärkeää on ollut pelaajien tinkimätön harjoittelu ja itsensä sekä joukkueensa kehittäminen. Jääkiekko on vahvasti joukkuepeli ja joukkueen saumaton yhteistyö on aivan menestykseen.

Kuitenkin Deaf Lions -joukkueen tulevaisuudesta puhuttaessa tulee myös muistaa, että joukkueessa on edessä aivan lähitulevaisuudessa sukupolvenvaihdos ja jääkin nähtäväksi, miten tässä onnistutaan – löytyykö Suomesta riittävästi lahjakkaita nuoria kuuroja jääkiekkoilijoita, jotka pystyvät paikkaamaan Deaf Lions -joukkueen vanhojen konkareiden aikanaan jättämät aukot? Juuri tässä sukupolvenvaihdoksessa onnistuminen on ratkaisevassa asemassa pohdittaessa sitä, miltä Deaf Lions -joukkueen tulevaisuus näyttää. Vuonna 2017 USA ja Kanada olivat vielä Suomea kovempia ja liian kovia paloja purtaviksi, joten jääkin nähtäväksi, pystytäänkö tätä eroa kuromaan kiinni ja menemään mahdollisesti jopa USA:n ja Kanadan ohi. Toisaalta neljänneksi jäänyt joukkue voitettiin pronssiottelussa murskaluvuin, joten ero perässä tuleviin joukkueisiin tuntuu myös suurelta – tosin tähänkään ei pidä tuudittautua, ettei perästä tulla ohi ja lujaa!